Haloo haloo, Otso täällä soittelee

Olen ilmeisesti kerjännyt itselleni hankaluuksia kun olen mennyt viime aikoina useampaankin eri otteeseen ihan ääneen sanomaan että Otso on jo selvästi rauhoittunut, eikä tuhoa enää lainkaan niin paljoa paikkoja. Eihän tuommoista saa ääneen mennä sanomaan! Tiistaina Otso oli saanut jonkun energiapiikin ja hieman touhunnut kaikenlaista pientä, ainakin seuraavia juttuja:

• paperikassillinen jätepaperia oli luettu läpi. Tai ehkäpä kyseessä olikin jonkunlainen tilataideteos; paperia kun oli hienosti levitelty kauttaaltaan alakerrassa. Tästä kaikesta voisi syntyä kysymys siitä, miksi Otson ulottuville on jätetty kassillinen paperia? Vaikea kysymys, johon ei vielä ole löytynyt vastausta.
  
  
• askartelu /taiteen tekeminen on rankkaa puuhaa ja raavaammallakin koiralla saattaa tulla nälkä kaiken touhun keskellä. Koska ruoka-automaatti oli töissä, joutui Otso itse ruokkimaan itsensä. Puolikas kakko vei nälän mennessään; eikä sitä suinkaan kuiviltaan tarvinnut syödä; kakon kääreenä olleet paperi- ja muovipussi maistuivat mukavilta myös.
  
  
• kaiken taiteilun ja aterioinnin jälkeen olisikin kiva kertoa jollekin mitä kaikkea on päivän aikana tullut puuhattua. Ruoka-automaatti on edelleen töissä, mutta onneksi kotoa löytyy hänen opintoihinsa liittyviä haastatteluja varten lainaama matkapuhelin; sillähän voisi hiukan soitella. Puhelin oli otettu esiin laatikostaan joka oli muovipussissa. Ja "soiteltu" oli niin urakalla, että sillä puhelimella ei enää koskaan yhtään puhelua tehdä. SIM-kortti oli ainut ehjänä säilynyt osa, laturistakin oli johto napattu irti.

Tänään kävimme koko porukalla eläinlääkärissä rokotuksia hakemassa. Käynnillä odotin eniten Otson punnitsemista. Olen jo pidemmän aikaa ollut siinä käsityksessä, että 40 kilon raja on ylitetty; tästä syystä olinkin enemmän kuin yllättynyt kun vaaka antoi tulokseksi nippa nappa 35 kiloa! Kevyt puuha-peteni sai terveen paperit, mitä nyt hampaissa oli jo hammaskiven alkua. Itselleni iski välittömästi huono koiranomistaja -tunne: olenko pitänyt Otsoa nälässä, eikö sen pitäisi jo painaa paljon enemmän? Enkö anna sille oikeanlaista ruokaa jos hammaskiveäkin on jo tulossa?

Nalle oli keventynyt muutamalla sadalla grammalla ja se on hyvä se. Paino on nyt 7,2 kiloa -mitä lähempänä 7 kiloa ollaan, sitä parempi -sutjakka poikahan tuo on. Nalle osaa aika hyvin itse säännöstellä syömisiään; se pitää paastoja aina silloin tällöin -tästä olen vuosien varrella oppinut olemaan huolestumatta. Sydäntä lääkäri kuunteli kauan ja sainkin hiukan lisävalaistusta keväällä löytyneeseen sivuääneen. Lääkäri kertoi että jos/kun (en muista kumpi) ajatellaan sivuäänien vakavuutta asteikolla 0-6, niin Nallen sivuääni on 1 -ja tässä tapauksessa pieni luku on hyvä. Saimme ohjeeksi käydä kerran vuodessa kuunteluttamassa sydäntä, seuraavaan rokotuskertaan kun on 3 vuotta aikaa, tai 2 mikäli osallistumme Kennelliiton tapahtumiin.

Posti toi tänään papereita Otson näyttelyä varten. Hauska sattuma oli että Otson näyttelynumero on 1406 eli Nallen syntymäpäivä! Toivottavasti tämä on hyvä enne...